Tunteiden ja tunnetaitojen pohdintaa
Kuva: Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat 13.3.2023
Urheilussa - niin urheilemisessa kuin sen seuraamisessakin - ovat tunteet vahvasti läsnä. Talven kotimaisissa palloilusarjoissa, joihin Liigakin lasketaan, eletään mestarit ratkaisevaa play offs -aikaa ja olen siihen liittyvästä uutisoinnista poiminut kaksi tähän kontekstiin kiinnostavalta kuulostavaa tunnetta: häpeä ja sääli.
Turun Palloseuran päävalmentaja Jussi Ahokas totesi ennen tappioon päättynyttä Porin Ässiä vastaa käytyä ottelusarjaa näin:
”Joukkueen päällä on koko kauden ajan ollut häpeän tunne siitä, että olemme pelanneet niin ailahtelevaisesti. Nyt sitä ei enää tarvitse tuntea, vaan voi nauttia pelaamisesta. Hyvän kevään pelaamalla runkosarjan häpeän pystyy pyyhkimään pois. Keskitymme nyt vain tähän hetkeen.”
Häpeä muistuttaa meitä siitä, miten epätäydellisiä ja erehtyväisiä jokainen meistä on. Joskus häpeän tunne voi kuitenkin korostuneena haitata elämää - niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.
Joskus myös häpeä ja syyllisyys sekoitetaan toisiinsa. Häpeä on kuitenkin syyllisyyttä kokonaisvaltaisempi tunne. Syyllisyys kohdistuu yleensä johonkin tekoon, ja lohdullista siinä on se, että tekoon kohdistuva vääryys on usein mahdollista korjata. Mutta häpeän tunne kohdistuu ihmiseen itseensä. Se on ihmisen oma tunne siitä, että olisi jotenkin arvoton tai vääränlainen. Siksi häpeän tunne on vaikeampi kuin syyllisyys.
Häpeän käsittelyssä hyvä työkalu on puhuminen. Se vaatii rohkeutta. Olen jo tästäkin syystä taas ylpeä Tepsistä, vaikka kausi päättyikin pelillisesti liian aikaisin.
Hyvä johtaminen on yhteiseen tunnetilaan asettumista ja tunteiden ilmaisemista.(Juuti, Vuorela 2015)
Pakollinen pysäyttäminen
Pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkin eli STOP-merkin huomiotta jättäminen tiesi aikanaan autokoulun ns. inssiajon automaattista hylkäystä. Vaikka nykyään tuohon sääntöön monet autoilijoista suhtautuvat sananmukaisesti liukuen, tiedän sen käyvän pahasti kukkarolle, kun kohdalle osuu poliisin liikenteen valvonta.
Ei siis riitä, että hiljentää vauhtia. On todellakin pysäytettävä ajoneuvo. Sen lisäksi autoilijan on tehtävä havainto, ettei vasemmalta tai oikealta tule ketään. Pään pitää kääntyä.
STOP-merkki on paikassa, jossa on erittäin huono näkyvyys. Ainoa mahdollisuus nähdä niin pyöräilijät, kävelijät kuin muut autotkin on, että autoilija pysäyttää autonsa.
Päiväkodin johtaja tai peruskoulun rehtori kohtaa työssään STOP-merkkejä, mutta kokee, ettei hänellä ole aikaa pysähtyä. Näitä merkkejä hänen reitilleen tarjoavat hänen henkilöstönsä ja yksikön lapset, oppilaat. Myös hänen oma kehonsa saattaa näitä merkkejä hänelle tarjota. Mutta hänellä ei ole aikaa pysähtyä. ”Hiljennän ja multitaskaan - enempään ei ole varaa.”
Ei riitä. Niin paljon niin tärkeää jää silloin näkemättä, tunnistamatta ja oivaltamatta. Ja mikä pahinta, osa STOP-merkeistä jää kokonaan havaitsematta.
Jääkiekkojoukkueen valmentamisesta
Huomaan mielelläni käyttäväni mentoroinnissa metaforaa jääkiekko-ottelusta ja -joukkueesta pyrkiessäni olemaan avuksi yksittäisen koulun kehittämisessä.
Olen yrittänyt perehtyä jääkiekkoon hyödyntämällä lajiin liittyvää moniäänisyyttä.
Vuosi sitten kävin Seppo Ryösän kanssa tapaamassa Baijerissa Aleksi Rantalaa - kaarinalaista jääkiekkotuomaria - työn touhussa. Aleksi oli vielä viime kaudella yksi DEL-liigan päätuomareista ja seurasimme häntä yhden viikonvaihteen, johon kuului mm. kaksi ottelua. Viikonlopun aikana ja vielä sen jälkeenkin meillä oli mahdollisuus keskustella Aleksin kanssa mm. erotuomareiden työnjaosta kentällä, vuorovaikutuksesta pelin aikana sen eri osapuolten kesken, päätöksenteosta, virheiden tekemisestä ja tunteiden johtamisesta.
Tänä syksynä yhdessä Anne Alhon ja Seppo Ryösän kanssa onnistuin tapaamaan Klotenissa, Zürichin naapurissa, Kimmo Rintasen, joka toimii Kloten Flyers -nimisen joukkueen apuvalmentajana Sveitsin pääsarjassa.
Pätevästä erinomaiseksi - rehtori koulun toimintakulttuurin kehittäjänä
Kirjoittajat: Tapio Lahtero ja Mikko Salonen
Julkaistu: 2022, ISBN 978-952-7401-08-8, Professional Publishing Finland Oy
Tästä aivan äskettäin julkistetusta kirjasta teki minulle henkilökohtaisesti erityisen kiinnostavan kirjan toinen kirjoittaja Mikko Salonen. Osallistuin joskus 90-luvun alussa silloisessa Heinolan Kurssikeskuksessa Mikon vetämään uuden rehtorin perehdyttämiseen tähdänneeseen - ja siinä varsin hyvin onnistuneeseen - koulutuskokonaisuuteen.
Sittemminkin olemme jossain määrin pitäneet Mikon kanssa yhteyttä yllä.
Tämä kirja tuo keskusteluun laajan pedagogisen johtamisen käsitteen. Johtaminen on tällöin joko epäsuoraa tai suoraa pedagogista johtamista. Epäsuoraa pedagogista johtamista ovat tekninen johtaminen ja henkilöstöjohtaminen.
Sivu 3 / 9